Suuri valiokunta antoi tänään lausuntonsa valtioneuvoston kirjelmään Euroopan komission luonnon ennallistamista koskevasta asetusehdotuksesta. Valiokunta toteaa lausunnossaan, että luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi on kehitettävä kestävästi ja oikeudenmukaisesti toteutettavissa olevaa sääntelyä, jotta voimme edistää EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden toteuttamista ja luontokadon pysäyttämistä.
Valiokunta ei kuitenkaan hyväksy ennallistamisasetusta komission nyt esittämässä muodossa ja edellyttää ehdotukseen merkittäviä muutoksia lausunnossa esitetyn mukaisesti, kansallisen metsäpolitiikan huomioon ottamista ja Suomelle aiheutuvien kustannusten merkittävää kohtuullistamista.
Lausuntoon sisältyy eriävä mielipide.
Ennallistamisasetuksen tavoitteena on ennallistaa ekosysteemejä ja hillitä ilmastonmuutosta
Ennallistamisasetuksella pyritään edistämään luonnon monimuotoisuuden ja häiriönsietokyvyn jatkuvaa, pitkäaikaista ja kestävää elpymistä. Asetuksessa säädettäisiin maa-alueiden, rannikoiden ja vesistöjen ekosysteemien tilan parantamisesta sekä virtaavien vesien esteiden poistamisesta, pölyttäjäkadon pysäyttämisestä ja maa- ja metsätalousympäristön monimuotoisuuden edistämisestä. Luonnontilan parantamistoimenpiteiden olisi katettava vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä.
Suuri valiokunta korostaa Suomen sitoutumista asetuksen tavoitteisiin
Suuri valiokunta korostaa, että Suomi on sitoutunut YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen sekä EU:n biodiversiteettistrategiaan, jonka tavoitteena on kääntää luonnon monimuotoisuus elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä. Yhtenä EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on johtaa kansainvälistä yhteisöä esimerkillä ja edesauttaa kansainvälisen yhteisön sitoutumista siihen, että vuoteen 2050 mennessä kaikki maailman ekosysteemit ovat ennallistettuja, kestävät häiriöitä ja ovat asianmukaisesti suojeltuja.
EU:n biodiversiteettistrategian 2011–2020 arviointi osoittaa, että EU ei ole onnistunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Suuri valiokunta katsoo ympäristövaliokunnan tavoin, että luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää selkeästi uusia toimia niin EU:ssa, Suomessa kuin globaalistikin (ympäristövaliokunnan lausunto YmVL 41/2022 vp).
Ehdotuksen mukaan jäsenmaiden tulisi laatia kansallinen ennallistamissuunnitelma, jossa määriteltäisiin asetuksen tavoitteiden ja velvoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat ennallistamistoimenpiteet ekosysteemeittäin. Suunnitelmien toteutusta seurattaisiin raportoinnin avulla. Suuri valiokunta pitää hyvänä lähestymistapaa, jossa jäsenmaat voivat suunnitelmillaan itse määrittää, millä alueilla ja millä toimenpiteillä ne toimeenpanevat asetuksen tavoitteet ja velvoitteet.
Suuri valiokunta korostaa, että velvoitteiden tulee olla toteuttamiskelpoisia ja kohtuullisia
Suuri valiokunta pitää luonnon monimuotoisuuden edistämistä tärkeänä, mutta ei tue sääntelyä komission esittämässä muodossa. Suuri valiokunta katsoo, että asetuksen ei tule aiheuttaa suhteetonta taakkaa jäsenvaltioiden valtiontalouksille. Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan ehdotuksen tavoitteiden tulee olla kunnianhimoiset, mutta toteuttamiskelpoiset. Sääntelyn on oltava sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää.
Suuri valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että sääntely huomioi jäsenmaiden erilaiset luonnonolosuhteet ja muut erityispiirteet ja jättää riittävästi kansallista liikkumavaraa asetuksen toimeenpanossa. Myös jäsenvaltioiden erilaisiin lähtötilanteisiin luonnontilan parantamisessa on kiinnitettävä huomiota. Suuri valiokunta painottaa lisäksi, että ehdotuksen sosiaalinen hyväksyttävyys on keskeistä asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että sääntely huomioi maanomistajien oikeudet ja omaisuuden suojan.
Komission ehdotukseen sisältyvän arvion mukaan asetuksen toimeenpanon suorat kansalliset kustannukset olisivat 931 miljoonaa euroa vuodessa ja laskennalliset arvioidut hyödyt 9,7 miljardia euroa. Suomen osuus suorista kustannuksista olisi arvion mukaan 12,6 prosenttia ehdotuksen kokonaiskustannuksista. Suuri valiokunta pitää asiasta lausuneiden erikoisvaliokuntien tapaan arvioituja taloudellisia vaikutuksia erittäin mittavina. Asetusehdotuksen arvioidut toimeenpanokustannukset olisivat Suomen kannalta kohtuuttomat suhteessa muihin jäsenvaltioihin, eikä esityksessä ole otettu riittävässä määrin huomioon jäsenvaltioiden budjettisuvereniteettia.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa esitettiin, että arvio toimeenpanon suorista kansallisista kustannuksista on todennäköisesti yliarvio. Samalla valiokunta kiinnittää huomiota siihen, ettei arvioon sisälly lainkaan epäsuoria kustannusvaikutuksia, kuten vaikutuksia arvonlisäykseen ja työllisyyteen metsäsektorilla, eikä maanomistajille mahdollisesti maksettavia korvauksia. Suuri valiokunta katsoo, että luontokadon ja ennallistamistoimien taloudellisia vaikutuksia on arvioitava kokonaisvaltaisesti.
Suuri valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kyseessä on tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädös ja neuvosto tekee päätöksensä määräenemmistöllä. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvin tuloksiin päästään vain aktiivisella vaikuttamistyöllä sekä tiiviillä yhteistyöllä muiden jäsenmaiden ja kaikkien EU-toimielinten kanssa. Suomen erityisolosuhteiden tunnetuksi tekeminen on tässä erityisen tärkeää.
Suuri valiokunta päätti myös lähettää lausunnon ympäristövaliokunnan esittämällä tavalla Euroopan komissiolle osana poliittisen vuoropuhelun prosessia.
Suuren valiokunnan lausunto SuVL 14/2022