Täysistunnossa maanantaina 9.12. oli ainoassa käsittelyssä valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. Selonteossa arvioidaan Suomen muuttunutta ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä ja esitetään Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteet ja tavoitteet.
Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Sofia Vikman (kok.) totesi esittelypuheenvuorossaan ulkoasiainvaliokunnan käyneen perusteellista keskustelua käsitellessään selontekoa. Valiokunta hyväksyi selontekoa käsittelevän mietinnön yksimielisesti, mitä Vikman piti arvokkaana osoituksena siitä, että eduskunnasta löytyy yhteistä näkemystä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisistä linjauksista.
"Yksituumaisuudelle on tarvetta. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään vakavassa ja vaikeasti ennakoitavassa turvallisuusympäristössä. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa, mutta sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen meidän on varauduttava. - - Tällaisessa tilanteessa on aivan erityisen tärkeää, että puhallamme yhteen hiileen. Siitä yksimielinen mietintömme on osoitus. Kiitos kaikille puolueille valiokunnan hyvähenkisestä keskustelusta", Vikman totesi.
Selonteko käsittelee kattavasti Suomen toimintaa Naton jäsenenä. Ulkoasiainvaliokunta piti tätä perusteltuna, sillä Suomen Nato-jäsenyyden perusteita avattiin nyt ensi kertaa selonteon kautta. Valiokunta kävi Nato-linjauksista perusteellista keskustelua.
"Arvoisa puhemies! Suomi on Nato-jäsenyyden myötä sotilaallisesti liittoutunut maa. Valiokunta korosti mietinnössään, että on tärkeää, että Suomi on sitoutunut koko liittokunnan toimintaan eikä ole asettanut Nato-jäsenyydelle kansallisia rajoitteita. Suomi arvioi turvallisuuttaan Naton yhteisen puolustuksen näkökulmasta, kantaa osaltaan vastuuta koko liittokunnan turvallisuudesta ja toimii Nato-liittolaisten rinnalla", Vikman summasi.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kiitti puheenvuorossaan parlamentaarista seurantaryhmää sen työpanoksesta selonteon laatimiseen:
"Yhdyn ulkoasiainvaliokunnan näkemykseen seurantaryhmän merkityksestä laajan parlamentaarisen tuen varmistamisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä puolustuspolitiikan linjauksille. On selvää, että vastaavanlaista järjestelyä tarvitaan myös tulevien turvallisuutta koskevien selontekojen valmistelun yhteydessä."
Eduskunta keskusteli selonteosta täysistunnossa lähes yhdeksän tunnin ajan. Vilkkaassa keskustelussa käsiteltiin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa laaja-alaisesti. Moni kansanedustaja kiitti valiokuntaa yksimielisestä mietinnöstä. Keskustelussa käytettiin 138 puheenvuoroa. Eduskunta hyväksyi valiokunnan ehdotuksen kannanotoksi valtioneuvoston selonteon johdosta.
Katso tallenne täysistunnosta
Lue täysistunnon pöytäkirja
Lue lisää: