Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 1919 Suomelle tasavaltaisen hallitusmuodon kansanedustajien tekemän lakialoitteen pohjalta. Valtionhoitaja vahvisti perustuslain 17. heinäkuuta, minkä jälkeen eduskunta valitsi Suomen ensimmäiseksi presidentiksi K. J. Ståhlbergin.
Hallitusmuotokamppailun ytimessä oli kysymys valtionpäämiehen valtaoikeuksista. Dramaattisten vaiheiden jälkeen vahvistettu tasavaltainen hallitusmuoto oli presidenttikeskeinen kompromissi, jossa näkyi sitä edeltävien vaiheiden, eduskuntavallan ja monarkian vaikutus.
Tietopaketin ensimmäisessä, vuonna 2018 julkaistussa osassa kerrottiin, miten eduskunta päätyi syksyllä 1918 valitsemaan Suomen hallitusmuodoksi monarkian. Kamppailu hallitusmuodosta 1918–1919 -tietopaketti : Osa 1: Kun eduskunta valitsi Suomelle kuninkaan.
Teksti: Joni Krekola, huhtikuu 2019, sähköposti: etunimi.sukunimi@eduskunta.fi
Saksaan ja monarkismiin tukeutunut politiikka tuli Suomessa tiensä päähän marraskuun lopulla 1918.
Ulkopoliittisesti Suomessa elettiin yhä poikkeuksellisen levottomia aikoja.
Suomesta tuli tasavalta kansanedustajien tekemän lakialoitteen pohjalta.
Tietopaketissa käytetyt lähteet.
Kevään 1919 vaalit osoittivat, että suomalainen demokratia oli toipumassa sisällissodan katastrofista.
Tasavaltaisen hallitusmuodon ytimessä oli kysymys valtionpäämiehen valtaoikeuksista.
K. J. Ståhlbergiä voidaan pitää tasavaltaisen hallitusmuodon pääarkkitehtina.