Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Historiallinen tietopaketti Eduskunta ja itsenäistyminen 1917 esittää dramaattisen vuoden käänteet valtiopäivien näkökulmasta. Vuoden 1917 vallankumoukset Venäjällä mahdollistivat Suomen suuriruhtinaskunnan itsenäistymiskehityksen. Valtiopäivillä kiisteltiin Venäjästä irtautumisen nopeudesta ja tavasta sekä siitä, mikä valtioelin perisi keisarin vallan Suomessa. Itsenäisyyden saavuttaminen ei lieventänyt yhteiskunnallista jännitystä, joka purkautui sisällissodaksi tammikuussa 1918.
Tietopaketin linkkien avulla lukija pääsee tutustumaan itsenäisyyskysymyksestä vuoden 1917 valtiopäivillä käytyihin keskusteluihin sekä muutamiin keskeisiin itsenäistymisasiakirjoihin.
Teksti: Joni Krekola, helmikuu 2017, sähköposti: etunimi.sukunimi@eduskunta.fi
Kysymys korkeimmasta vallasta Suomessa.
Kenraalikuvernööri Mihail Stahovitš vakuutti, että Suomea sortavista laeista jäivät voimaan vain maailmansodan edellyttämät.
Lokakuun eduskuntavaaleissa vasemmisto menetti yllättäen enemmistön edustajapaikoista.
”Suomen kansan ikionneksi ja menestykseksi”.
Kun hallitus oli hajottanut Suomen senaatin, tarvittiin uusi hallitus.
Lex Tulenheimo muuttui perustuslakivaliokunnan käsittelyssä radikaalisti eduskuntavaltaisempaan suuntaan.
Korkein valta oli eduskunnalla, mutta maahan tarvittiin hallitus, sillä senaattorit olivat jättäneet eronpyyntönsä.
Lähteenä käytetyt dokumentit, kirjallisuus ja verkkojulkaisut.