Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Suomesta tuli itsenäisyysjulistuksen mukaan tasavalta. Johtavat poliitikot ryhtyivät kuitenkin heti sisällissodan jälkeen valmistelemaan monarkistista hallitusmuotoa. Tasavallan kannattajat jäivät eduskunnassa vähemmistöön, tosin lähes puolet kansanedustajista oli suljettu lainsäädäntötyön ulkopuolelle.
Tässä historia-aiheisen tietopaketin ensimmäisessä osassa seurataan monarkistien ja tasavaltalaisten kamppailua hallitusmuodosta sata vuotta sitten. Eduskunta valitsi lokakuussa 1918 Suomelle kuninkaan, joka ei koskaan ottanut hallitsijan tehtävää vastaan.
Tietopaketin toisessa, vuonna 2019 julkaistussa, osassa kerrotaan, miten eduskunta palasi hallitusmuodossa tasavallan tielle. Kamppailu hallitusmuodosta 1918–1919 -tietopaketti: Osa 2. Tasavallan paluu
Teksti: Joni Krekola, toukokuu 2018, sähköposti: etunimi.sukunimi@eduskunta.fi
Senaatin oli tarkoitus antaa esitys uudeksi tasavaltaiseksi hallitusmuodoksi, mutta Suomi ajautui sisällissotaan tammikuussa 1918.
Puhemies toi 8.8. täysistuntoon anomusehdotuksen, jolla pyydettiin hallitusta ryhtymään valmistaviin toimenpiteisiin kuninkaanvaalia varten.
Tietopaketissa käytetyt lähteet.
Enemmistö kansanedustajista oli aluksi tasavallan kannalla, mutta kesällä yhä useammat kääntyivät kuninkaanvallan kannalle.
Hessenin prinssi Friedrich Karl suostui 10.9. Suomen monarkiksi, jos kuninkaanvaali saisi eduskunnassa riittävän kannatuksen.