TAKAISIN ARTIKKELIIN: Sota-aika ja siitä selviytyminen 1939–1945

Miekantuppi­päiväkäsky

Karjalan armeijan hyökkäämispäivänä 11.7.1941 saatiin Mannerheimin omavaltainen ns. miekantuppipäiväkäsky. Ylipäällikön päiväkäskyssä nro 3 Mannerheim viittasi Vienan karjalaisille vuonna 1918 antamaansa lupaukseen, ”ettei laittaisi miekkaansa tuppeen ennen kuin karjalaisten alueet olisi vapautettu bolševikeista”, ja ilmaisi lupauksen täyttämisen ajan­kohdan koittaneen.

Presidentti Ryti, pääministeri Rangell, ulkoministeri Witting ja eduskunnan puhemies Hakkila kuulivat päiväkäskystä myöhään illalla 9.7., kun se oli jo ehditty antaa lehdistölle. Miekantuppipäiväkäskystä nousi uusi yhteenotto ylipäällikön ja maan poliittisen johdon välille. Päiväkäskyn sävy ei sopinut hallituksen diplomaattiseen linjaukseen ”puolustussodasta.” Päiväkäskyn sisältö kuitenkin mitä ilmeisimmin vastasi poliittisen johdon henkilökohtaisia mielipiteitä. Tästä huolimatta Mannerheimin omavaltainen toiminta loukkasi poliittista johtoa ja tasavallan presidentin asemaa.

Sosiaalidemokraattiset ministerit uhkasivat erota tapauksen vuoksi. Mannerheimin toimintaa kritisoitiin erityisesti siitä, että hän oli täysin omavaltaisesti ja valtioneuvoston kanssa neuvottelematta ilmaissut maan sotilaallisten tavoitteiden suuret linjat omien henkilökohtaisten tavoitteidensa mukaisesti. Ylipäällikön mukaan kyse oli puhtaasti joukkojen innostamisesta. Juttu haudattiin nopeasti kriittisempien aiheiden noustessa keskustelun kohteeksi. Tapahtuma jätti kuitenkin jäljen valtioneuvoston ja päämajan suhteisiin.