Valtarakenteita autonomian aikana
Hallituskonselji, vuodesta 1816 Keisarillinen Suomen senaatti, tehtiin kuvaannollisesti ruotsalaisista rakennuspuista venäläisin piirustuksin. Se jakautui talous- ja oikeusosastoon. Suomen itsenäistyttyä oikeusosaston tilalle tuli korkein oikeus; talousosasto jaettiin, ja tilalle perustettiin valtioneuvosto ja korkein hallinto-oikeus. Suomen autonomiseen asemaan vaikuttivat merkittävästi myös vuonna 1811 toteutetut uudistukset, kun niin kutsuttu vanha Suomi (Wiipurin lääni) yhdistettiin ruotsalaiseksi kutsuttuun Suomeen ja kun Pietariin perustettiin pelkästään suomalaisista koostuva Suomen asiain komitea. Sen puheenjohtajaksi tuli keisarin suosikki, kenraali ja paroni G.M. Armfelt.
Valtio-opillisesti oli olennaista, että ylimmän asteen hallitusvalta ja lainkäyttö organisoitiin jo autonomian aikana suomalaiselle pohjalle eikä maan rajojen ulkopuolelle. Järjestely oli Markku Tyynilän mukaan eräänlainen ”Montesquieun oppien sovellutus”, peräisin Mihail Speranskin, kyläpapin pojan Vladimirin provinssista, Suomen ystävän kynästä. Taustalla oli tavoite Venäjän kehitystä varten kokeilualueesta, johon eivät kuuluneet suurivaltaiset kuvernöörit. Autonomian alku oli uudistusten aikaa, kunnes siirryttiin jo Aleksanteri I:n ajan lopulla ja Nikolai I:n aikana niin sanottuun taantumuksen aikaan, jolloin valtiopäiviäkään ei kutsuttu puoleen vuosisataan koolle.
Avatessaan syksyllä 1863 valtiopäivät vapaamielinen Aleksanteri II viittasi maan perustuslain puutteellisuuteen. Valmistelun pohjalta hyväksyttiin vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys. Siihen kirjattiin uutta aikaa heijastaen periaate, että säädyt edustivat koko kansaa. Valtiopäiväjärjestys korosti valtiopäivien asemaa ja järjesti myös hallitsijan ja valtiopäivien suhdetta. Se oli ensimmäinen suomalainen perustuslaki. Samoin saatiin oma raha, kieliasetus, kirkkolaki, kunnallishallinnon uudistus ja kansakoululaitos sekä taloutta kohentamaan elinkeinovapaus. Vaikka nelijakoista säätyedustusta jo pidettiin vanhentuneena, seuraava askel demokratian tiellä tuli mahdolliseksi vasta, kun Venäjä hävittyään 1905 sodan Japania vastaan oli heikkouden tilassa.