TAKAISIN ARTIKKELIIN: Sota-aika ja siitä selviytyminen 1939–1945

Sotasyyllisyys­oikeudenkäynnit

Elokuussa 1945 liittoutuneet määrittelivät sotarikokseksi myös rikoksen rauhaa vastaan – hyökkäyssodan valmistelemisen, aloittamisen ja käymisen –, mikä toi syytettyjen penkille Suomen sodanaikaisen poliittisen johdon. Syyllisyyksiä tutkiva erikoiskomissio keskittyi erityisesti kauttakulku- ja Ribbentrop -sopimuksiin. Tuomion sotasyyllisyys­oikeudenkäynneissä saivat presidentti Risto Ryti, ministerit Jukka Rangell, Edwin Linkomies, Väinö Tanner, Henrik Ramsay, Tyko Reinikka, Antti Kukkonen ja Berliinin-lähettiläänä toiminut T. M. Kivimäki. Heidät tuomittiin 5–10 vuoden vankeusrangaistuksiin, joista Rytille määrättiin pisin, kymmenen vuotta kuritushuonetta. Hän myös istui pisimpään, neljä vuotta ennen kuin presidentti Paasikivi armahti hänet vakavan sairauden vuoksi.

Tuomo Polvisen mukaan oikeudesta oli tulossa farssi. Syytetty Ryti käänsi syytteet itsestään ja esiintyi syyttäjänä Neuvostoliittoa vastaan, joka oli aloittanut jatkosotaan johtaneen talvisodan. Valvontakomission puheenjohtaja oli kuohuksissaan myös oikeussalin ilmapiiristä, jossa syyttäjät ja syytetyt veljeilivät tasa-arvoisina keskenään. Mainittakoon, että ”Suomen Sosialidemokraatti” oli palstoillaan nimennyt todelliseksi sotasyylliseksi Otto Ville Kuusisen!