TAKAISIN ARTIKKELIIN: Irtautuminen vanhasta: parlamentarismin vahvistaminen 1982–1994

Vaalit 1982

Vuoden 1982 presidentinvaalit olivat edellisten vuoden 1978 kekkosvaalien peilikuva aktiivisuuden tasoon ja valituksi tulleen ehdokkaan saamaan kannatukseen nähden: Koiviston menestys oli maan kaikissa osissa suurinta juuri siellä, missä Kekkosen suuren vaaliliiton kannatus vuonna 1978 oli matalin. Äänestysaktiivisuus kohosi kaikkien aikojen ennätystasolle 86,8 prosenttiin. Koivisto sai 167 valitsijamiestä, kokoomuksen Harri Holkeri 58. Monet idänkaupan alalla toimineet talouselämän edustajat olivat ajaneet presidentiksi Karjalaista.

Vasemmiston suunnalla ihmisiä innosti mahdollisuus saada maahan ensimmäinen vasemmistolainen presidentti – olihan Koivistolla työväenluokkainen tausta. Oikeiston suunnalla Koiviston vetovoima nähtävästi perustui paljolti hänen edustamaansa taloudelliseen realismiin ja hänen riippumattomuuteensa SDP:n puoluekoneistosta. Muutoksen kanavaksi soveltui hyvin kansan suosikkina jo asemansa vakiinnuttanut matalan profiilin ”epäkekkonen”, jonka markkinoinnissa muut kuin ideologiset ja poliittiset teemat nousivat etusijalle. Koivistoa äänestivät SDP:n perinteisten kannattajakuntien lisäksi keskiluokka ja ylemmät sosiaaliryhmät.