Muita valtiosäännön muutoksia
Muita 1987 toteutuneita uudistuksia olivat lakien lepäämään jättämissäännöstön muuttaminen siten, että laki siirtyi lepäämään vain seuraavien varsinaisten valtiopäivien jälkeen pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin. Samoin presidentin toimivalta jättää laki vahvistamatta korvattiin lain palauttamiseksi eduskuntaan, jolloin laki tuli voimaan ilman vahvistustakin, jos eduskunta seuraavaksi alkavilla varsinaisilla valtiopäivillä hyväksyi uudestaan sen muuttumattomana. Kolmas uudistus koski talouspoliittisia sääntelylakeja.
Valtiosääntöuudistus käynnistettiin 1980-luvulla myös kansalaisten perusoikeuksien parantamiseksi. Valtiosääntökomitea oli jo vuonna 1974 esittänyt perusoikeusturvan parantamista, mutta seuraavat yritykset eivät onnistuneet. Kun asiaa valmistelleen, järjestyksessä jo toisen perusoikeuskomitean mietinnön (1992:3) ehdotuksia oli lopulta muokattu realistisiksi niin sanotussa 1992 perusoikeustyöryhmässä, esitys voitiin
vielä Koiviston kaudella viedä eduskuntaan ja se hyväksyttiin sittemmin yksimielisesti.
Kolmas uudistusten haara oli päätöksentekojärjestelmän sopeuttaminen kansainvälistymiseen. Uusia vaatimuksia tulivat asettamaan ihmisoikeussopimukset, Euroopan talousalueen (ETA) jäsenyys ja Euroopan unionin (EU) jäsenyysneuvottelut. Edessä olivat kysymykset, miten vallanjaon tasapaino voidaan säilyttää muuttuvissa integraation oloissa ja miten voidaan vahvistaa eduskunnan edellytyksiä seurata asioiden valmistelua ja osallistua päätöksentekoon.