TAKAISIN ARTIKKELIIN: Avautumisen ja arvokeskustelun kautta nykypäivään 1994–2017

Vuoden 1999 perustuslakiuudistus

Perustuslain alussa määritettiin entistä selkeämmin Suomen poliittinen järjestelmä tasavaltaiseksi parlamentaariseksi demokratiaksi sekä asetettiin velvoite osallistua kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Samoin ilmaistiin kansanvaltaisuuden ja oikeusvaltion periaatteet. Parlamentarismin korostaminen näkyi siirtymisessä presidenttikeskeisestä hallituksen muodostamismenettelystä eduskuntakeskeiseen. Eduskunta valitsi pääministerin. Presidentin tehtäväksi jäi pääministerin ja hänen esityksestään muiden ministerien muodollinen nimittäminen.

Perustuslakiuudistusten haara, jota oli viritelty 1970-luvulta lähtien, oli perusoikeuksien vahvistaminen. Perusoikeusuudistus hyväksyttiin lopulta eduskunnassa yksimielisesti ja se tuli voimaan 1995. Perusoikeusjärjestelmämme tuli vastaamaan kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita. Yleisenä tavoitteena oli myös lisätä perusoikeuksien suoraa sovellettavuutta sekä parantaa ihmisten mahdollisuutta vedota välittömästi perusoikeuksiin. Ahtisaari ymmärsi uudistuksen merkityksen ja vahvistaessaan heinäkuussa 1995 uudistuksen arvioi valtioneuvoston pöytäkirjaan liittämässään lausumassa perusoikeuksien tulevan saamaan suuremman merkityksen tuomioistuimissa ja käytännön soveltamistilanteissa.