Kiistaa kriisitilanteen asetusvallasta
Vastakkainasettelua säädöspolitiikan alalla nähtiin 2008. Hallituksen esityksessä uudeksi valmiuslaiksi aloite lain toimivaltuuksien käyttöönotolle tapahtui valtioneuvoston eikä enää presidentin asetuksella. Presidentti liitti esitykseen poikkeuksellisen pöytäkirjalausuman, koska ei pitänyt esitystä ”loppuun asti harkittuna” eikä ”oikein ajoitettuna”: Halonen näki esityksen kaventavan olennaisesti presidentin toimivaltaa ulkopolitiikan johtajana ja ylipäällikkönä ”juuri yhteiskuntamme vaikeimpina aikoina” ja tekevän lisäksi yhteistoimintamallista juridisesti epämääräisen.
Presidentti-instituution toimenkuvan kansainvälistymistä lisäsi, kun 2010 Halonen nimitettiin johtamaan YK:n kestävän kehityksen paneelia yhdessä Etelä-Afrikan presidentin Jacob Zuman kanssa. Näin myös ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset tulivat näkyvämmin mukaan Suomen kansainväliseen politiikkaan. Vaikka arvojohtajuuden rooli korostui, vastapainona vaikutusmahdollisuudet muodostuivat abstrakteiksi ja yleisluontoisiksi. Kansalaisten arkielämään ja valtiolaivan kurssiin suoraan vaikuttavista asioista päätti eduskunnalle parlamentaarisessa vastuussa oleva valtioneuvosto. Presidentti joutui ponnistelemaan yleisten valtavirtausten mukana.